Santen Oy teki vuonna 2022 glaukoomapotilaille kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin glaukoomapotilaiden kokemuksia glaukoomahoidoista ja kartoitettiin heidän kantojaan mahdollisiin uusiin hoitomuotoihin. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä glaukoomapotilasyhdistysten kanssa Suomessa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Alankomaissa. Suomessa yhteistyökumppanina toimi Glaukoomayhdistys ry. Yhtä laajaa monikansallista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu aiheesta.
Kyselyn mukaan enemmistö glaukoomapotilaista on valmis mahdollisiin uusiin hoitomuotoihin glaukooman hoidossa. Yksi mahdollinen uusi hoitomuoto, vuosittainen pistoshoito, sai glaukoomapotilailta vahvaa kannatusta.
Lue tästä alta koko Santen Oy:n julkaisema tiedote kyselytutkimuksen tuloksista.
TIEDOTE 21.2.2023
Glaukooma yleistyy nopeasti – enemmistö potilaista on tuoreen tutkimuksen mukaan valmis mahdollisiin uusiin hoitomuotoihin
Glaukooman mahdollinen uusi hoitomuoto, jossa tätä nopeasti yleistyvää sairautta hoidettaisiin vuosittaisella pistoshoidolla, saa glaukoomapotilailta vahvaa kannatusta. Asiaa selviää juuri valmistuneesta kyselytutkimuksesta, jossa silmälääkealan yritys Santen ja Glaukoomayhdistykset Suomessa, Yhdysvalloissa, Japanissa sekä Alankomaissa selvittivät glaukoomapotilaiden kokemuksia glaukoomahoidoista ja kartoittivat heidän kantojaan mahdollisiin uusiin hoitomuotoihin. Yhtä laajaa monikansallista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu aiheesta.
Glaukooma on maailmanlaajuisesti 2. yleisin syy peruuttamattomaan näön heikkenemiseen. Vakava näköhermon sairaus yleistyy väestön ikääntyessä. Hoitamattomana se voi johtaa sokeuteen.
Suomessa glaukoomapotilaita on tällä hetkellä n. 100 000. Lisäksi suuri joukko ihmisiä sairastaa tutkimusten mukaan glaukoomaa tietämättään. Glaukoomaa sairastavien määrää on kasvanut neljän viime vuosikymmenen aikana merkittävästi: 1980-luvulla vuosittainen esiintyvyys oli 76 per 10 000 henkilöä, 2010-luvulla vastaava luku oli 161, ilmenee Suomessa ylläpidettävästä näkövammarekisteristä.
Halukkuus uusiin hoitoihin korkealla tasolla
Säännöllisyys on oleellinen osa glaukooman hoitoa, minkä vuoksi hoitomenetelmien toimivuudesta on tärkeää kerätä säännöllisesti tietoa potilailta. Glaukoomapotilaiden näkemyksiä kartoitettiin vuonna 2021 Yhdysvalloissa ja Japanissa, ja vuonna 2022 tutkimus toteutettiin myös Suomessa ja Alankomaissa. Kyselyyn vastasi Suomessa 528 ja globaalisti 2 251 glaukoomapotilasta, suurin osa yli 65-vuotiaita.
Glaukooman nykyisistä hoitomuodoista tärkein on silmätipat, joihin liittyen yleisimpiä haittavaikutuksia ovat tutkimuksen mukaan kuivasilmäisyys, silmäluomien ja silmänympäryksen värimuutokset ja tummuminen sekä silmien punoitus. Kuivista silmistä kärsi säännöllisesti 71 % vastanneista. Suomessa luku on korkeampi kuin muissa vastaajamaissa.
Kysyttäessä halukkuutta mahdolliseen uuteen glaukooman hoitomuotoon, johon kuuluisi pistos kerran tai kaksi vuodessa, selvä enemmistö vastaajista (71 %) ilmoitti olevansa valmis hoitoon.
”Glaukoomapotilaiden halukkuus uusiin hoitoa helpottaviin innovaatioihin on korkealla tasolla”, kommentoi Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja, silmätautiopin emeritusprofessori Hannu Uusitalo.
”Pistoshoito on jo käytössä kostean ikärappeuman hoidossa. Tiedot ja kokemus tämän hoidon vaivattomuudesta ja turvallisuudesta vaikuttanevat suhtautumiseen.”
”Suomalaisten kokemus kuivasilmäisyydestä näytti tutkimuksen valossa olevan yleisempää kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Suomen syksyn ankara ilmasto ja kuiva huoneilma samoin kuin rodulliset erot voivat vaikuttaa tässä taustalla”, Uusitalo kertoo.
Salakavala glaukooma etenee oireettomasti
Glaukooma on salakavala sairaus, sillä se etenee usein oireettomasti. Glaukoomaa on vaikea havaita itse, koska sairaus ei aina aiheuta kipua tai muita oireita. Glaukooman tunnistaa varmuudella vain silmälääkäri. Pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä glaukooman toteamiseen, koska tauti ilmenee myös normaalipaineglaukoomana, jonka oireisiin silmänpaineen kohoaminen ei kuulu.
Näkökyvyn säilyttämisen kannalta on tärkeää havaita tauti varhaisessa vaiheessa. Edetessään glaukooma voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksia, näkökentän kapenemista ja jopa sokeutumisen. Silmätippahoidolla taudin etenemiseen voidaan vaikuttaa merkittävästi. Taudilla on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat pääosin heikentyneiden näkökyvyn ja näkökenttien aiheuttamien vammojen ja muiden sairauksien hoidosta ja ennenaikaisesta eläköitymisestä. Heikkonäköisillä esimerkiksi lonkkamurtumat ovat selvästi yleisempiä ja sairaalajaksot pidempiä kuin hyvin näkevillä.
”Silmälääkärikäynti on suositeltavaa heti, kun ikänäön oireet ilmenevät. Jos suvussa on todettu glaukoomaa, lääkäriin pitää mennä vielä herkemmin”, painottaa Glaukoomayhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kivimäki.
”Tiedolla ja tuella on potilaille suuri merkitys. Ne auttavat hoitoon sitouttamisessa ja omahoidossa.”
Tietoisuus glaukoomasta on viime vuosina kasvanut, mikä näkyy tilastoissa. Glaukoomapotilaiden riski näkövammautua on näkövammarekisterin mukaan pienentynyt, vaikka taudin esiintyvyys on noussut. Näkövammaisuuden vuosittainen ilmaantuvuus oli 1980-luvulla 32 tapausta per 10 000 glaukoomapotilasta, kun 2010-luvulla vastaava luku oli 21. Lisäksi viimeisen neljän vuosikymmenen aikana glaukoomasta aiheutuneen näkövammaisuuden aste lieventyi, näkövammaisuuden alku siirtyi myöhempään ikään ja elinaika näkövammaisena lyhentyi.
Silmälääketieteeseen erikoistunut Santen jatkaa hoitomuotojen kehittämistä ja potilaiden kokemusten keräämistä, kertoo Director of Global Alliances and Collaborations Tero Välimaa Santen Oy:stä.
”Santenin tavoitteena on edistää silmälääketiedettä ja potilaiden hyvinvointia. Santen panostaa siksi voimakkaasti glaukooman hoitomuotojen kehittämiseen. Tutkimuksessa kerätyt potilaiden omakohtaiset kokemukset antavat entistä vahvemman pohjan uusien hoitomuotojen ja innovaatioiden kehittämiseen”, Välimaa toteaa.
Lisätietoa:
Santen Oy, Tero Välimaa, p. 040 5968 035
Kyselyn tuloksia kootusti:
- Glaukoomasilmätippojen yleisimpiä haittavaikutuksista ovat kuivasilmäisyys, silmäluomien ja silmänympäryksen värimuutokset ja tummuminen sekä silmien punoitus. Kuivista silmistä kärsi säännöllisesti 71 % vastanneista. Alankomaissa vastaava luku oli 67%, Yhdysvalloissa 59 %, ja Japanissa 38 %.
- Tärkeimpinä keinoina helpottaa silmätippojen ottamista mainittiin kerta-annospakkaukset (47 %), pidemmät annosteluvälit (31 %), helpommin puristettavat pakkaukset (22%) ja silmätippojen annostelua helpottava tiputusapu (21%).
- Silmätippojen ottaminen ajallaan on tärkeää glaukooman hoidossa. Kyselyyn vastaajien mukaan tärkein tuki (67 % vastanneista) säännölliseen tiputukseen olisi sovellus, joka hälyttää lääkkeenoton aikaan.
- Kysyttäessä halukkuutta mahdolliseen uuteen glaukooman hoitomuotoon, johon kuuluisi pistos kerran tai kaksi vuodessa, selvä enemmistö vastaajista (71 %) ilmoitti olevansa valmis tällaiseen hoitoon. Amerikkalaisista ja Alankomaiden vastaajista 78 % ja 73 % ilmaisi halukkuutensa mahdolliseen uuteen hoitoon. Japanilaisista vastaajista halukkuutensa ilmaisi vain vähemmistö (42 %).
- Tutkimuksessa tiedusteltiin myös kiinnostusta laitteeseen, jolla silmänpainetta voi itse mitata kotona. Reilu puolet vastaajista (51 %) kertoi olevansa kiinnostuneita. Yhdysvalloissa vastaava luku oli 65 %, Alankomaissa 67 % ja Japanissa 50 %.
- Kun vastaajilta kysyttiin mitä he odottavat glaukoomahoidoiltaan, ylivoimaisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ilmoitettiin näkökyvyn huonontumisen ehkäiseminen. Sen oli valinnut 97 % vastanneista.