Vakava näköhermosairaus glaukooma lisääntyy Suomessa väestön ikääntyessä. Potilaita on arviolta jo 200 000 ja puolet heistä ei tiedä sairaudestaan. Joka vuosi tehdään yli 2500 uutta glaukoomadiagnoosia. Diagnoosin tekee silmälääkäri.
Vakava näköhermosairaus glaukooma (ent. viherkaihi) etenee hitaasti ja usein oireettomana.
”Edetessään glaukooma aiheuttaa pysyviä vaurioita näköhermoon. Hoitamattomana se voi aiheuttaa näkövammaisuutta ja jopa sokeutta. Syntyneitä vaurioita ei voida parantaa. Hyvien hoitojen ansiosta sokeutuminen on nykyään kuitenkin erittäin harvinaista”, kertoo silmätautiopin dosentti Päivi Puska.
Syytä glaukoomaan ei tiedetä. Riskitekijöitä ovat kohonnut silmänpaine, perimä, ikääntyminen, likinäköisyys ja mykiön hilseily eli eksfoliaatio. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse. Sairautta on vaikea havaita itse, sillä tarkka näkö säilyy pitkään hyvänä näköalueen kaventuessa laidoista.
”Glaukooman etenemisen pysäyttämiseksi on tärkeää havaita sairaus ja aloittaa hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, Puska sanoo.
Glaukoomadiagnoosin tekee silmälääkäri. Glaukoomayhdistys suosittelee siksi kaikille yli 40-vuotilaille säännöllisiä silmälääkärin tarkastuksia. Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta lääkesilmätipoilla, laserhoidoilla ja paineleikkauksilla. Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet, voi vakavan silmäsairauden diagnoosi olla potilaalle järkytys.
”Tulenko minä nyt sokeaksi?” on usein ensimmäinen kysymys glaukoomadiagnoosin jälkeen. Glaukoomasta tunnetaan kymmeniä eri muotoja ja jokaisella potilaalla sairaus oireilee ja etenee eri lailla. Siksi myös hoito on jokaisella räätälöityä. Potilaan tilanteesta parhaiten tietää oma hoitava lääkäri. Hoitohenkilökunnan työtä tukee Suomen ainoa glaukoomapotilasyhdistys Glaukoomayhdistys ry.
Tukea glaukooman kanssa elämiseen tarjoaa vertaistuki. Glaukoomayhdistys ylläpitää kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistoimintaryhmiä eli glaukoomakerhoja 10 paikkakunnalla ympäri Suomen. Yhdistys ylläpitää myös Facebookissa suljettua ryhmää nimeltä Glaukoomavertaisryhmä.
Lisäksi Glaukoomayhdistys järjestää maksuttomia ja kaikille avoimia silmälääkäreiden luentotilaisuuksia, jäsentilaisuuksia sekä tiedottaa glaukoomasta muun muassa Glaukooma-lehdessä. Yhdistys tarjoaa monia hyviä jäsenetuja yhteistyökumppaneidensa kanssa, kuten maksuttomat silmänpainemittaukset kaikissa Silmäaseman ja Synsamin optikkoliikkeissä.
Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtaja Ritva Kivimäki on itsekin glaukoomapotilas. Hänelle vertaistuki oli tärkeää diagnoosin jälkeen.
”Toisten kanssa keskustellessa huomaa, että sairauden kanssa ei ole yksin. Ja että glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy säännöllisesti hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää määrättyjä lääkkeitään”, Kivimäki sanoo.
Lisätietoa: www.glaukoomayhdistys.fi, Puh. 050–466 2929, Facebookissa suljettu ryhmä: Glaukoomavertaisryhmä